Ahtaajien tämän päiväiselle lakolle voikin sitten minun puolesta näyttää keskisormea. Nyt toiminta on, kuten EK viimeksi väitti, häikäilemätöntä ja vastuutonta.
Uusin adjektiivi tämän asian tiimoilta on:
uskomatonta, näin Satamaoperaattoreiden Juha Mutru. Juuri päättyneen YLE uutisten mukaan ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius kuvasi tilannetta adjektiivilla "aivan poikkeuksellinen". Muutenkin hänen mielipiteensä olivat hyvin lähellä omiani. Ja valtakunnansovittelija on jo HUOM! viran puolesta puolueeton. Hän kertoi, että viime vuonna oli Suomessa 172 työtaistelua, joista 7 laillisia. Hän piti tilannetta ikävänä ja että se on osoitus neuvottelukulttuurin kehittymättömyydestä. Sovittelijan toimistoon tullaan viimeisillä rannoilla kotiläksyt tekemättä ja sanotaan, että leivopa meille sopimus. Mahdoton tilanne, tietysti.
Lakkosakot ovat ensinnäkin naurettavan pienet. Ja niitä ei edes koskaan verrata aiheutettuun vahinkoon nähden. Eli aivan rauhassa voidaan muutaman kymppitonnin sakoilla aiheuttaa satojen miljoonien vahingot. Me olemme olleet näiden avainalojen panttivankeina niin kauan kuin aloin lehtiä lukea ja maailmaa seurata. Eli mikään ei ole muuttunut noin neljänkymmenen vuoden aikana. Siellä on ollut mm. alkoholisti Risto Kuismaa (nyk. ex-juoppo ja maratoonari) ja muita värikkäitä henkilöitä AKT:n johdossa, mutta tilanne ei koskaan muutu mihinkään.
Saksassa ja saksalaisten keskuudessa pitkään asuneena, sen kulttuuria paljon omaksuneena ja 6 vuotta kotikielenäni ollutta maailmaa ei voi mitenkään verrata Suomeen. Vaikka saksalaistakin naapuri välillä v*tuttaisi kuinka paljon tahansa, ei nixmannilla ole taipumus kusta omaan pesään, koska se olisi suurin häpeä mitä voi tehdä, koska kaikki menettäisivät siinä. Siksi niin ei tehdä siellä. Se yhteisöllisyys ja yhteisvastuu on erilaista siellä. Siellä kyllä huudetaan ja raivotaan niin, että kattolamput helisee, mutta kun se asia on käsitelty, niin otetaan yhdessä tuopit ja lauletaan reipas laulu ja siirrytään seuraavaan aiheeseen tai seuraavaan tuoppiin. Ja se sopimus sitten myös pitää. Mä korostan vielä, että Saksassa ei koko vientiä ikinä pantais seis siksi, että joku pikku ay-nilkki haluaa jatkokauden vaaleissa. Suomessa se on normaalia, jopa hyväksyttävää.
Suomessa vaikka olisi kenen nimet alla paperissa, aina jää kyräilyn maku, että kuinkahan paljon noi nyt huijas meitä. Ja heti ollaan valmiit sopimusta rikkomaan, kuten nyt kävi taas. Kannattaako sopia mistään, jos sillä ei ole mitään arvoa? Mä olen erittäin skeptinen tämän maan pärjäämisestä näin köyhillä eväillä.
Ilmeisesti ainakin ahtaajilla on omakotitalot, Mersut, huvipurret ja Espanjan kämpät jo maksettu, kun eivät ole ollenkaan huolissaan työpaikkojensa pysyvyydestä. Kyllä niitä nyt lähtee kiihtyvällä tahdilla. Suomen satamatoiminnot voidaan aika pitkällekin ulkoistaa Viroon ja Venäjälle, jos me itse ei niistä välitetä. Tulihan nytkin tomaatit ja kurkut Espanjasta lakon aikana ruotsinlaivoilla ja Saksan rahtilaivoilla. Puuta ei tarvitse kohta edes viedä, koska tehtaat on lakkoiltu loppuun ja muut vientituotteet, jos niitä enää jää, pannaan pakettiin ja Joulupukin konttiin.
Ja mitä se höpötys lakkorikkureista on? Ne oli sopimuksettomassa tilassa ja tuotantovälineet eli satamat ei kai ole niiden omaisuutta pennin vertaa. Ei niille kuulu kuka siellä töitä tekee jos ne itse ei tee. Kai se omistaja päättää kuka sinne menee. En minäkään voi päättää ahtaajan Mersun ottamisesta omaan käyttööni. Tai voin, mutta jos jään kiinni, minut tuomitaan luvattomasta käyttöönotosta. Mutta Suomi on Suomi ja se ei ole Saksa. Valitettavasti.
